Tarpeita on, mutta jääkö tarjolla olevaa EU-hankerahaa hyödyntämättä?

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen pohti Savon Sanomissa 6.10.2019 kutsuvieraana rakennerahastorahojen tulevan ohjelmakauden 2021-2027 suuntaamista. Kirjoituksessa oli hyvää pohdintaa. Kuka saa eniten varoja käyttöön, ja miten EU-rahoista saataisiin enemmän irti? Viialainen nosti esiin myös sen, että monet nyt rahaa käyttävät tahot ovat kaukana ihmisten arjesta.

Annankin nyt maakuntajohtajille lisää pohdittavaa. Miten lähellä asukkaita ja arkea olevat pienet toimijat ja järjestöt saadaan mukaan kehittämistoimiin? Iso osa kehittämistoimista voidaan toteuttaa vain hankkeiden kautta. Lähellä asukkaita olevat toimijat voivat vaikka ratkoa syrjäytymisongelmaa, tai tehdä tekoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä sairastavuutta ja kohentaa asukkaiden elinoloja. Miten myös nämä pienet toimijat saada kiinni tähän EU-rahoituspottiin? Tai suunnitteilla olevaan isoon hankkeeseen, jonka Kari Virranta toi esiin haastattelussaan (Savon Sanomat 16.12.2019). Virrannan haastattelussa nostettiin esille isot toimijat, jotka juoksisivat hanketta kasaan. Mutta toivottavasti hankkeessa ei unohdeta järjestötoimijoita, jotka kohtaavat paikallistasolla asukkaita. Paikallistasolla on ideoita, ja tarpeet ovat kaikilla tiedossa. Mutta miten pienemmätkin toimijat saadaan mukaan?

Ja mikä siis tällä hetkellä estää pieniä toimijoita tekemästä kehittämishankkeita? Suurena ongelmana ja hanketoiminnan esteenä paikallistoimijoille on ennen muuta hankkeiden väliaikaisrahoitus hankkeiden toteuttamisen aikana. Hankkeesta koituvat kulut voidaan maksaa toimijalle vasta sitten, kun laskut on maksettu ja maksatuksella haettu maksuun. Toisena haasteena voi olla liian suuri omarahoitusosuus, jota ei saada kasaan. Tätä tulee vielä hankaloittamaan kuntien ahdingossa oleva talous, jos kunnissa ei ole mahdollista olla mukana hankkeissa kuntarahaosuudella? Kuten Viialainenkin totesi, EU-rahat virtaavat isoille ammattihakijoille. Pieniä paikallisia toimijoita voidaan saada mukaan vain hakemalla ratkaisuja näihin esteisiin tai tekemällä hankkeita yhdessä.

Esimerkkinä pienistä mutta tehokkaista toimijoista nostan esiin Pohjois-Savon Kylät ry:n. Meillä on kanavat ja verkostot olemassa asukkaisiin aktiivisten kylätoimijoiden kautta. Näin ollen voisimme tehdä vaikuttavia hankkeita ja toki jo niitä olemme myös tehneet ja teemme parhaillaankin. Mutta mekin tarvitsemme ratkaisua väliaikaisrahoituksen saamiseksi. Muuten moni hyvä ja asukkaiden kannalta tarpeellinen kehittämishanke jää toteutumatta, vaikka sopivat hankerahoitusinstrumentit ovat tiedossa ja käytössä. EU-rahaa olisi tarjolla ja kylillä olisi tarvetta ja myös talkoohenkeä hankkeiden edistämiseen.

Isossa kuvassa väliaikaisrahoitus voi vaikuttaa siihen, että EU:lta tulevaa tukea ei saada täysimääräisesti käytettyä ja jatkossa se huonontaisi Suomen asemaa EU:n kehittämisrahojen saajana. Eli mistä löydämme instrumentin, jolla tämä ratkaistaan?

Merja Kaija, 

kyläasiamies

Pohjois-Savon Kylät ry

Savon Sanomissa Lukijan sanomissa julkaistu 28.1.2020