Ruohonjuuritasolta strategioihin

Kuuluuko ja kuullaanko kylien ääni, ja otetaanko se huomioon (päätöksenteossa)?

Ympäri Suomen on kylissä paljon tekoja, toimintaa ja talkoita. On aina ollut, ja kylien pärjäämiseen luotetaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kyllähän kylillä pärjätään, ja tehdään välillä jopa ihmeitä oman alueen eteen. Hyvä niin, mutta sen varjolla ei saa jättää kyliä yksin. Kaikkea ei voida tehdä vain kylätalkoilla.

Kuullaanko kyliä, ja osataanko esiin nousevat tarpeet ja toiveet osataan ottaa vastaan? Kuka kuuntelee ja kuka on valmis myös tekoihin? Usein kuullaan, mutta onko se ollut riittävää?

Miten pärjää kaivoveden varassa oleva vanhus mökissään? Miten kyliltä pääsee lääkäriin tai ruokakauppaan ilman omaa autoa, etenkin korona-aikoina? Miten pärjätään sähkökatkon aikana, kun vedentulokin lakkaa? Arjessa on monia kysymyksiä, joita on syytä kysyä ja saada myös vastauksia.

Kylien äänen tulisi kuulua päätöksentekijöille ja erilaisilla maaseudun strategioita valmisteleville. Tarvitaan yhteispeliä ja äänen kuulumista ruohonjuuritasolta EU-strategioihin asti. Erityisesti nyt ohjelmakausien vaiheessa kuuleminen on tärkeää. Kylät kyseessä, pääomaa päätöksentekoon tilaisuudessamme 19.9. äänet pääsevät esille. Ja mikä tärkeintä; yhdessä edesautamme sitä, että ääni ei vain kuulu vaan saadaan näkyvämmäksi myös päätöksenteossa.

Merja Kaija

Kyläasiamies, Pohjois-Savon Kylät ry

(Savon Sanomat la 29.08.2020)