Kylävara Pohjois-Savossa -seminaari kiinnosti laajasti

Kylävara Pohjois-Savossa - Turvallisuus tehdään kylissä -seminaari kokosi reilut puolisensataa maakunnallista, alueellista ja paikallista kylätoimijaa ja viranomaisten edustajaa yhteisen asian äärelle Kuopioon perjantaina 21.8.2026. Seminaarin järjestelyistä vastasivat Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon Kylät ry ja Suomen Kylät ry.

Seminaarin avaussanat lausuneet hankejohtaja Harriet Lonka ja aluekehityspäällikkö Heikki Sirviö totesivat seminaarin alaotsikon olevan osuva. Turvallisuus tosiaan tehdään kylissä. Kyläturvallisuus on olennainen osa kokonaisturvallisuustyötä ja kokonaisturvallisuus osa aluekehittämistä. Kokonaisturvallisuus huomioidaankin Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa. Se on vahvasti mukana päivittäisessä toiminnassa. Kyläläiset ja kylätoimijat ovat avainhenkilöitä kansalaisyhteiskunnan kytkemisessä turvallisuustyöhön.

Suomen Kylät ry:n projektipäällikkö Ritva Pihlajan puheenvuoro käsitteli Kylävaraa ja sen asemaa valtakunnallisena toimintamallina. Kylävaran ytimessä on paikallisten yhteisöjen varautuminen vastaavalla tavalla kuin kotien ja perheiden varautuminen. Se koskettaa niin maaseutua ja kyliä kuin kaupunkeja ja kaupunginosia. Emme kuitenkaan varaudu vain poikkeusoloihin. Tärkeää on se, miten tavallisissa oloissa luodaan luottamusta, yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta, turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on saada arki sujumaan mahdollisimman hyvin - tapahtui mitä tahansa. Lähtökohtana on kylien omat tarpeet, riskit ja voimavarat. Toiminnan perusta muodostuu yhteistyöverkostosta, ja se sisältää sekä päivittäisen huolenpidon että toiminnan häiriötilanteissa. On myös hyvä huomata, että Kylävarassa on kysymys kansalaistoiminnasta. Sen lähtökohdat ovat toiset kuin viranomaistoiminnassa, mutta se täydentää viranomaistoimintaa. Ks. lisätietoja kylavara.fi.

Riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä kertoi kylistä yhteisen varautumisen toimijoina Etelä-Savossa. Marraskuussa 2025 alkaneen Etelä-Savon Kylien turvallisuuden ja varautumisen kehittäminen -hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa kylien toiminta integroidaan osaksi kokonaisturvallisuusketjua. Etelä-Savossahan maakunnallinen valmiusjohtoryhmä koordinoi varautumistoimintaa. Maakuntaan on perustettu skaalautuvia häiriötilannekeskuksia. Myös yhteistyöverkostoissa on huomioitu skaalautuvuus käsillä olevan häiriötilanteen mukaan. Jämsän mukaan kyläturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää tuntea alue, sen olosuhteet ja riskit sekä ymmärtää kyliä, kyläläisiä ja kylätoimintaa. Kyläturvallisuustoiminta ei konkretisoidu sanelemalla, vaan ottamalla kylät mukaan, lähtemällä liikkeelle kylien omista voimavaraoista ja kylien ehdoilla. Aihe on koettu erittäin tärkeänä eteläsavolaisissa kylissä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että jokaiseen kylään on perustettu kyläturvaryhmä, moniin kyläturvataloja ja kyläradioita. Toimintaan on myös sitouduttu.

Hanketyöntekijä Paula Lappi esitteli Leppävirran TUPA-hanketta, jonka tavoitteena on luoda toimintamalli kylävarautumiseen – yhden kunnan alueella. Hankkeen vastaanotto on ollut hyvä, ja hanke on synnyttänyt myös uutta yhteisöllisyyttä. TUPA-hankkeessa on järjestetty koulutuksia ja harjoituksia, rakennettu yhteistyötä kunnan ja kylien sekä eri kylien välillä sekä kartoitettu kylätalot ja niiden varustelu. Kyläradiot ovat nousseet tärkeään asemaan. Olemassa olevaa kyläradioverkostoa on kasvatettu. Se lähes tuplaantuu hankkeen aikana. Kylien vanhoja turvallisuussuunnitelmia on päivitetty, mutta on myös käynnistetty uusien tekeminen.

Seminaarin päätti vilkas keskustelu, johon seminaarilaiset johdatti kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo ja valmiuspäällikkö Antti Haataja. Keskustelun tavoitteena oli antaa eväitä seuraaviin askeleisiin kohti Kylävaraa Pohjois-Savossa. Keskustelussa nousi esiin muun muassa tarve luoda kokonaiskuva niin kyläturvallisuudesta kuin sen roolista osana kokonaisturvallisuutta ja koko kokonaisturvallisuuden ketjusta. Keskusteltiin myös tiedon saamisen tarpeista ja jakamisesta sekä näihin liittyvistä rajoituksista, osallisuuden ja omistajuuden näkökulmista. Todettiin, että on otettava huomioon niukat resurssit ja se, mihin niitä käytetään. On kuultava kansalaisten huolia, mietittävä, tunnetaanko paikalliset olosuhteet riittävällä tasolla ja miten eri toimijoiden roolit, oikeudet ja vastuut tunnistetaan. Keskustelun pohjalta nimettiin keskeisiksi kehitysteemoiksi muun muassa viestintä, yhteistyö ja harjoittelu sekä kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet.

Seminaarin loppupäätelmänä todettiin, että tällaisia yhteisiä seminaareja ja foorumeita tarvitaan. Niissä voidaan käydä keskustelua ja joissa luodaan yhteisiä näkemyksiä – yhteistä todellisuutta.