Mistä rahat yhdistystoimintaan? Opas ilmestynyt

10.09.2014 13:27

Mistä rahat toimintaan -opas kertoo ensimmäisenä lajissaan kuinka yhdistykset voivat kerätä varoja toimintaan ja hankkeisiin. Vaikka Suomessa on kehitetty maaseutua jo kolmen EU-ohjelmakauden ajan, ei hankkeiden toteuttajien varainhankintakysymystä ole aiemmin käsitelty alhaalta päin eikä näin laajasti. Pääosa oppaasta esittelee kymmeniä erilaisia käytännön tapoja, joilla mikä tahansa pieni yhdistys voi koota varoja. Näihin esimerkkeihin on tiivistetty sekä kyläyhdistysten että 4H-yhdistysten kokoamia parhaita käytäntöjä. Kylien kehittäminen vaatii valtiosta ja kunnista riippumatonta rahaa. 

Mistä rahat yhdistystoimintaan? Opas ilmestynyt

29.08.2014

Näin yhdistykset onnistuvat rahankeruussa

Mistä rahat toimintaan -opas kertoo ensimmäisenä lajissaan kuinka yhdistykset voivat kerätä varoja toimintaan ja hankkeisiin. Vaikka Suomessa on kehitetty maaseutua jo kolmen EU-ohjelmakauden ajan, ei hankkeiden toteuttajien varainhankintakysymystä ole aiemmin käsitelty alhaalta päin eikä näin laajasti. Paikallistoimijoiden LOKAALI-juhlaseminaarin yhteydessä julkaistaan perjantaina 29.8.2014  varainhankintaopas paikallista kehittämistyötä tekeville yhdistyksille. Tilaisuus on avoin klo 18-20 hotelli Revontulessa, Hankasalmella, Keski-Suomessa.

Pääosa oppaasta esittelee kymmeniä erilaisia käytännön tapoja, joilla mikä tahansa pieni yhdistys voi koota varoja. Näihin esimerkkeihin on tiivistetty sekä kyläyhdistysten että 4H-yhdistysten kokoamia parhaita käytäntöjä. Kylien kehittäminen vaatii valtiosta ja kunnista riippumatonta rahaa. Sitä vaatii mikä tahansa yhdistys toimiakseen. Tyypillinen esimerkki on kyläyhdistyksen kylätalo, jonka ylläpitokulut nousevat helposti 6000 ­ 8000 euroon vuodessa.  Toisaalta EU-hankkeissa vaaditaan omarahoitusosuutena talkootuntien lisäksi ²rahallista rahaa² hanketyyppien mukaisena prosenttimääränä.

Kylissä tapahtuvan vuosittaisen paikalliskehittämisen arvoksi lasketaan 40 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi on arvioitu vapaan kansalaistoiminnan arvoksi esimerkiksi Suomen Kylätoiminta ry:n osalta 4 miljoonaa euroa. Oppaassa annetaan neuvoja esimerkiksi lainsäädännön ja verotuksen luomista
puitteista. Näkökulmaa vaihdetaan myös maakuntatasolle. Yhtenä erikoisalueena on energianeuvonta.

- Oppaan ovat kirjoittaneet tämän kysymyksen parhaiten tuntevat. Tekijät ovat onnistuneet vaikeidenkin asioiden selkeässä esittämisessä, arvioi kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Suomen Kylätoiminta ry:stä. Mistä rahat toimintaan ­oppaan on tuottanut Kylien Bisneskeissit ­hanke ja pääosan tekstistä on laatinut 4H-liiton toiminnanjohtaja Sirkka Suomäki. Muut kirjoittajat ovat Paula Pylkkänen, Juhani Nenonen sekä Veli-Matti Karppinen.

Oppaan julkistamistilaisuus ja Bisneskeissit-seminaari 29.8.2014 klo 18-20 Hankasalmen Revontulessa, avoin tilaisuus.

Lataa opas
 
Lisätietoja:
Juha Kuisma, Suomen Kylätoiminta ry, puh.  045 8847884