Kylien liiketoimintapäivässä korostui toiminnan suunnitelmallisuus

23.03.2012 00:00

Kuopiossa järjestetty Pohjois-Savon kylien liiketoimintapäivä kokosi kylätoiminnan aktiiveja, toimintaryhmien ja kuntien väkeä sekä Pohjois-Savon Kylät ry:n yhteistyökumppanit pohtimaan kylien palveluita. Monta mielenkiintoista esimerkkiä kylistä kuultiin päivän aikana.


Juha Kuisma

Hannu Halonen

Paavo Suokko
     

Henry Räsänen

Orvokki Husso

Auvo Hirvonen
     

Tavoitteeksi pysyvää liiketoimintaa

Päivän johdatuksena liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma Suomen Kylätoiminta ry:stä kertoi kylien liiketoiminnasta. –Uusien asioiden löytämisessä heikkojen signaalien havaitseminen on tärkeää, ne löytyvät usein sivulauseista, hän kertoi. Keskusteluissa esille tulleisiin pieniin vinkkeihin kannattaa palata tarkemmin. Koska kysyntä kylillä on ohutta, siihen ei vastata ja näin palvelu jää usein syntymättä. Kyläyhdistys voi olla välittäjän asemassa, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Kuisma painotti, että talkoilla yrittämistä ei pidä tehdä, sillä se väsyttää muutamat vastuulliset toimijat. Tavoiteltavaa onkin, että kyläsuunnitelman jatkoksi tehdään liiketoimintaosio, jossa määritellään palvelun tarpeet. Kyläyhdistys voi toimia raivaajana ja pohjustajana, esimerkiksi käydä neuvotteluja kunnan kanssa ja etsii sitten osaavan yrittäjän, mutta sopimukset tekee yritys. –Kylän liiketoiminta tarkoittaa pysyvää toimeentuloa jollekin ja palvelun saamista läheltä ja lämpimänä, Kuisma tiivistää. Katso Juha Kuisman aineisto täältä

Airakselan menestyksen avaimina suunnitelmallisuus

Airakselan kylätalon tuotteistamisesta olivat kertomassa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Halonen ja varapuheenjohtaja Paavo Suokko. Airakselan Seurantalosta on muotoutunut erityisesti musiikki- ja tanssipiirien arvostama kokoontumispaikka, joka on niittänyt mainetta jo valtakunnallisestikin. Menestyksen eteen on kuitenkin tehty määrätietoista ja suunnitelmallista työtä.

Kun tilanne aikoinaan oli se, että palvelut olivat kadonneet ja väki vähentynyt, tuli tarve tehdä jotain. Reilut kymmenen vuotta sitten kylällä luotiin visio, että kylään muuttaa 3 – 5 uutta perhettä. Kylälle on sittemmin noussut keskimäärin kolme uutta taloa vuosittain.

Kylällä on käytetty hyödyksi monessa kohdassa Savonia ammattikorkeakoulun kanssa tehtyä yhteistyötä; on tehty kyläsuunnitelman päivitys ja yleiskaavaluonnos, kylämarkkinointi- ja maisemointisuunnitelmat sekä kylätalon sähkösuunnitelma.

Kylätalon osalta toimintasuunnitelma tehtiin v. 2008, jolloin lähdettiin tekemään muutoksia niin, että talo sopii myös muuhun kuin urheiluseuratoimintaan. Hankerahoitusta käytettäessä kunta lainasi rahaa, jotta asiat etenivät. Halosen ja Suokon esitys päivitetään tänne lähiaikoina

Maarianvaarassa teatteri ja kylätoiminta symbioosissa

Maarianvaaran kesäteatteri on toiminut ammattiteatterina 10 vuotta. Toiminnanjohtaja Henry Räsänen kertoi, että harrastajapohjalta toimineen teatterin kasvatteja opiskeli teatterialan ammatteihin ja heidän keskuudessaan syntyi ajatus kiertävästä ammattiteatterista. Yritystoiminta saatettiin käyntiin hankerahoituksella.

Tänä päivänä Maarianvaaran kesäteatterin ja ohjelmapajan toiminta-ajatuksena on olla kylähenkinen ammattiteatteri. Side kylätoimintaan on vahva. Kyläläiset ovat mukana tiiviisti ja tekevät myös talkootyötä teatterin eteen, koska kokevat tämän oman kylän teatteriksi. –Kylähenkisyys on arvo, joka antaa perustan, mikä näkyy myös taiteessa, Räsänen kertoo. Ammattilaiset vetävät myös lasten ja nuorten teatteritoimintaa Maarianvaarassa.
–Verottajan kanssa kannattaa olla avoimessa neuvotteluyhteydessä, Räsänen vinkkaa. Vaikka kyseessä on ammattiteatteri, sen toiminnalla rahoitetaan myös yleishyödyllistä toimintaa kylällä. Varsinaista voittoa ei tehdä, vaan tuotoilla katetaan palkat ja hiukan muita kuluja. Katso www.maarianvaaranteatteri.net ja  www.ohjelmapaja.fi

Hermanni talon tulevaisuus on nyt auki

Syvänniemessä toimivasta Hermanni talosta on muotoutunut vuosien saatossa kylän keskus ja monipalvelupiste, jonka tilanteesta oli kertomassa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Orvokki Husso. Talossa toimii Teatteri Hermannin lisäksi mm. metsästysseurat, kalastuskunta ja urheiluseura. Kyläyhdistys pyörittää teatterin kahvilatoimintaa talkoovoimin ja tämä on ollut lähes ainoa kylätoiminnan varainhankinnan muoto. Taloa on kunnostettu hankerahoituksella ja myös Karttulan kunta kustansi taloon joitakin korjauksia.

Talon tulevaisuus on kuitenkin nyt täysin auki. Karttulan ja Kuopion kuntaliitoksen myötä tilat siirtyivät Kuopion tilakeskuksen alaisuuteen ja se on määrittänyt neliöiden perusteella talon vuosivuokraksi 234 000 €. Tilavuokra on käyttäjille kestämätön. Vuokrasopimus on irtisanottu, mutta ainakin tämän vuoden toiminnot voivat vielä jatkua ennallaan. Jos tilasta joudutaan luopumaan, käyttäjät ovat vaikeassa tilanteessa. Edessä on suunnitelman tekeminen Syvänniemen ja kylätalon kehittämiseksi, jota nyt lähetään viemään eteenpäin . –Nähtäväksi jää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toivottavasti hyvä ratkaisu löytyy, mutta se on kuitenkin selvää, että rahaa tarvitaan, toteaa Husso puheenvuoronsa päätteeksi. Katso kuvat täältä

Kylien ja kunnan luottamus syntyy toiminnan kautta

Juuri vuoden kylämyönteisimmäksi kunnaksi valittu Tuusniemi sai kiitokset kyläyhdistyksen puheenjohtaja Auvo Hirvoselta. Asioiden hoidossa lähtökohtana on, että kylillä on tulevaisuuteen uskovia ja katsovia ihmisiä, jotka haluavat ottaa asiat hoitoonsa. Myös Hirvonen korosti suunnitelmallisuuden merkitystä. –Tuusniemellä on hyvät yhteydet kunnan päättäjiin. On järjestetty neuvottelutilaisuuksia ja yhdessä mietitty ja suunniteltu tulevaisuutta. Hirvosen puheenvuoroa kommentoinut juuri eläkkeelle jäänyt edellinen kunnanjohtaja Jouni Perälä totesi, että kaikki perustuu luottamukseen, joka syntyy toiminnan kautta. Tuusniemellä varataan kunnan talousarviossa rahaa kylien tarpeisiin. Katso Auvo Hirvosen esitys täältä