Tutustuminen kyliin Hämeessä 30.9. – 1.10.2016


Sain tilaisuuden syys-lokakuun vaihteessa opintomatkaan tutustumaan hämäläisiin kyliin. Matkustin Kuopiosta kahdella pitkän matkan ja yhdellä paikallisbussilla saapuen päijäthämäläiseen Kurhilan kylään. Perillä minut otti ystävällisesti vastaan Hämeen Kylät ry:n kyläasiamies Elina Leppänen, jonka kotiin sain myös majoittua.
 
Perjantai-illan kävimme Elinan kanssa läpi yhteisiä asioita, sillä Hämeen Kylillä on alkanut juuri elokuussa Omalta kylältä Hämeessä -hanke, jossa on monia samoja teemoja koskettavia toimintoja meidän Kehittyvät Kylät -hankkeen kanssa. Vaihdoimme ajatuksia, ideoita ja aineistoja puolin ja toisin hyödynnettäväksi ja jatkojalostettavaksi.

Lauantaiaamuna matkasimme Elinan autolla kauniissa syysmaisemissa Forssaan, jossa ensimmäinen kohde oli Koijärven alueella sijaitseva Matkun kylä. Siellä liityimme satakuntalaisten ja varsinaissuomalaisten opintomatka -seurueeseen. Taas oltiin kyläpalvelu -teemojen äärellä, sillä SataKylät ry ja Varsinais-Suomen Kylät ry toteuttavat yhdessä Omalta kylältä -hanketta alueidenvälisenä.


Matku

Matkun kirkko

Matkussa tutustuminen kylään alkoi kiertoajelulla. Bussista käsin näimme kylän maisemia ja kuulimme mm. paikkakunnan entisistä ja nykyisistä elinkeinoista. Porkkana vilahti selostuksessa usein ja se ei olekaan ihme, sillä Koijärven alueella viljellään neljäsosa Suomen porkkanoista. Yksi merkittävä työllistäjä on Karotia Oy. Tosin kuten maatalouselinkeinon osalta nykyään yleistä on, työntekijöistä suuri osa tulee ulkomailta. Aikaisemmin kylällä on toiminut mm. tapettitehdas, rullatehdas, ruumisarkkutehdas ja Koskisen saha.


Ennen kylätaloa tutustuimme Matkun Rukoushuoneyhdistys ry:n talkoilla kunnostamaan ja ylläpitämään kauniiseen kirkkoon. Yhdistys saa avustusta myös seurakunnalta.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Matkun kylätalolla järjestetään monenlaisia palveluita kyläläisille.
Matkun kylätalo on entinen kyläkauppa, joka on kunnostettu Leader-rahoituksella. Kylätalolla järjestetään toimintaa päivittäin. Maanantaisin ja torstaisin tarjotaan kylälounasta kuuden euron hintaan. Lounastoimintaa käytännössä hoitaa työllistetty kyläemäntä ja välillä apuna häärii talkoolaisia. Kyläyhdistys saa ajoittain tarvikkeita lahjoituksina. Tiistaina on toimintaa ikäihmisille, keskiviikkona on kouluikäisten kerho, torstaisin naisten jumppa ja perjantaisin on nuorten toiminnan vuoro. Kylätalolla järjestetään lisäksi ravintolapäiviä ja onpa siellä pidetty morsiuspukunäyttelykin, jossa pukuja oli useilta vuosikymmeniltä.

Kyläemännän lisäksi työllistämistuella on palkattu talonmies, jonka ajasta osa lohkeaa myös kyläläisten avuksi ja kyläyhdistys kesätyöllistää myös nuoria mm. kesäkioskin pyörittämiseen.

Matkulla on ollut monia erilaisia projekteja mm. Matku eläväksi ja toimivaksi, jossa kylänraittia on kunnostettu siivoamalla ja purkamalla.

Kylätalolle on juuri remontoitu asunto, joka on nyt vuokralaista vaille valmis. Nyt rakenteilla on sauna ja tulossa ovat myös tilat, joihin yrittäjät voivat tulla tarjoamaan palveluita kylälle.

Kylätalolla saimme nauttia herkullisen lähiruoka-lounaan.
 

Teuro

Koplahallissa on mainiot tilat rassata monenlaisia ajopelejä.
Teuron kylätalo.

Matkusta matka jatkui Tammelaan Teuron kylälle, jossa toimintaa meille esitteli Teuro-Kuuslammi Kylätoimintayhditys ry:n puheenjohtaja Mikko Pietilä. Olin menettänyt sydämeni Teuron kylälle jo aamulla siitä Elinan kanssa läpi ajaessamme – niin kaunis kylä se on. Ja iltapäivän vierailun anti oli suorastaan hengästyttävä, sillä kylällä on vakituisia asukkaita hiukan yli kaksisataa, mutta toimintaa on huikeasti.


Ensin tutustuimme 2002 valmistuneeseen, Leader-rahoituksella rakennettuun monitoimihalliin. Hallissa on teurastamo/kylmiö, jonka tiloja saa vuokrata edullisesti. Korjaushallissa kokoontuu viikoittain Koplaus -kerho, jossa kunnostetaan koneita ja jota puheenjohtajan sanoin voisi kuvailla miesten ompeluseuraksi. Monitoimihallin tiloissa on myös keittiö, kyläkirjasto, kuntosali sekä kudontapiirin tilat. Piha-alueelta löytyy metallin- ja paperinkeräyspisteet, jäteakkujen jättöpiste, ilmainen vesipiste ja talkoilla rakennettu leikkikenttä.
Tulevaa ohjelmaa.
Hallilta siirryimme Teuron kylätalolle. Kaunis kylätalo on vuokrattavissa erilaisiin tilaisuuksiin. Talo remontoitiin täysin vuosina 1996-2002, talkoisiin käytettiin yhteensä runsaat 12 000 tuntia.

Erityisesti kesäasukkaita helpottava palvelu on kylätalolla oleva pyykkikone, joka on käytettävissä kahden euron hintaan / koneellinen.

Puheenjohtaja Mikko esitteli kylän toimintaa ja selväksi kävi, että Teurolla on kaikki organisoitu suunnitelmallisesti ja eri toiminnoille on omat vastuuhenkilönsä, jotka myös hoitavat vastuualueensa itsenäisesti sen mukaan kuin on sovittu.

Teuro-Kuuslammilla on hyvät nettisivut, joilla on kerrottu kylästä ja siellä olevasta toiminnasta perusteellisesti, suosittelen tutustumaan www.teuro.fi
 
Päivän päätteeksi kävimme vielä Forssassa ostoksilla Piippuaukion Osuuskunnan myymälässä, jossa oli tarjolla monenlaisia kädentaitajien tuotteita. Elinan kyydissä pääsin Hämeenlinnaan, josta käynnistyi oma kotimatkani kolmella junalla kohti Pohjois-Savoa.

Oli hienoa päästä tälle matkalle, josta mukaan tarttui monia hyviä esimerkkejä kylien itse tuottamista palveluista ja myös varainhankinnan keinoista kyläyhdistysten toiminnan mahdollistamiseen ja kyläpalveluiden ylläpitoon. Kiitos kaikille kylien edustajille, jotka esittelivät toimintaa. Kiitos myös Hämeen Kylien kyläasiamies Elinalle sekä SataKylät ry:n kyläasiamies Hanna Ruoholalle, jotka ystävällisesti omalla toiminnallaan mahdollistivat osallistumiseni.

Kehittyvät Kylät – palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi